ONGELMAJÄTETTÄ
On sylissäsi kylmä reikä käärmeen jättämä D, Em, Hm, Em
Se jätti vain nahkansa kylmään pesäänsä D, Em, Hm, Em
Yksi muisto lisää epäonnistumisista D, Em, Hm, Em
Yksi nimi lisää yhä pitenevään listaan D, G, H, Em
On ihollasi nimi oudon ohikulkijan D, Em, Hm, Em
Se nimi siihen ilmestyi jälkeen sumuisen illan D, Em, Hm, Em
Se miten siihen tuli, sulle arvoitukseks jää D, Em, Hm, Em
Vaikkei mieleen jäänyt, liha muistaa pidempään D, G, Hm, Em
Olet ongelmajätettä G, D, Em
Loppuun kierrätettyä Hm, Em
Loppuun poltettua G, D, H
Ei lämpöarvoakaan G, D, Em
TEEMA – PITKÄ Em, Hm
On huoneessasi pieni pala elohopeaa D, Em, Hm, Em
On puolet ehkä sinun, puolet tuntuu vieraalta D, Em, Hm, Em
Se kysyy aina liikaa etkä vastatuksi saa D, Em, Hm, Em
Ja huomenna se erottaa jo valheet todesta D, G, H, Em
KERTSI – TEEMA
Olet ongelmajätettä G, D, Em
Loppuun kierrätettyä Hm, Em
Loppuun poltettua G, D, H
Ei lämpöarvoakaan G, D, Em
On sisälläsi pienen pieni pala pimeää D, Em, Hm, Em
Metallista kovaa myrkyllistä ilkeää D, Em, Hm, Em
Kun se nostaa päätään, et tiedä itsekään D, Em, Hm, Em
Mistä itses löydät, etkä tahdo tietääkään D, G, H, Em
RUMA, NOLO, TARPEETON
ruma, nolo, tarpeeton, rumempi kuin metsotaulu
nolompi kuin tykypäivä, tarpeeton somekohu
ruma, nolo, tarpeeton, rumempi kuin lepakkokaulus
nolompi kuin jälkipeli, kaikki tarpeeton seli-seli
ruma, nolo, tarpeeton
ruma, nolo, tarpeeton
ruma, nolo, tarpeeton
ruma, nolo, tarpeeton
- PUOLIX –
rumempi kuin valkoinen valhe, joka paikat mustuttaa
tarpeeton kuin jatko-osa, flopanneesta leffasta
ruma, nolo, tarpeeton
ruma, nolo, tarpeeton
ruma, nolo, tarpeeton
ruma, nolo, tarpeeton
ruma, nolo, tarpeeton
ruma, nolo, tarpeeton
PAJU
hän on paju tuulessa, notkea ja taipuisa
vaikka hänet polkee maahan, hän aina ylös ponnistaa
hän on paju tuulessa, hänet kevät saa kukkaan puhkeamaan
pienet kissanpennut tanssii, kevätauringon loisteessa
kelpaa joutomaa, kelpaa ojan piennar
voit taivuttaa, muttet taittaa
hän on paju tuulessa
hän on paju tuulessa
pajunkissanpennuista ei tule koskaan aikuisia
pajunkissanpennuista ei tule koskaan aikuisia
hän on paju tuulessa, se häntä öisin soittaa
jos maltat hiljaa odottaa, voit sen kuulla koittaa
kelpaa joutomaa, kelpaa ojan piennar
voit taivuttaa, muttet taittaa
hän on paju tuulessa
hän on paju tuulessa
pajunkissanpennuista ei tule koskaan aikuisia
pajunkissanpennuista ei tule koskaan aikuisia
pajunkissanpennuista ei tule koskaan aikuisia
pajunkissanpennuista ei tule koskaan aikuisia
SAARNAMIES
Saarnamies sylkee myrkkyä, saarnamies sylkee sappea
Iskee nyrkkiä tiskiin jotta pöydästä sälöjä sinkoaa
Hei kaivakaa lapset esiin, niissä pahuus pesii
Tuokaa ne eteeni riviin ja kääntäkää ne selin
Lai-la-la-lai-la-lai x 2
Niihin ei tepsi sana on muuta kokeiltava
On pahuus väellä ja voimalla niistä pois ajettava
Polkee maata kaviolla jotta rappaukset tippuu katosta
Kansa ulvoo mukana kuin susilauma vailla saalista
Toivonne kaivoon heittää, omassa rasvassanne keittää
Teidän haavanne suolaa, yöllä perheenne huoraa
Teidän totuutenne ja teidän tienne
Kuin sopulit reunan yli vie
Lai-la-la-lai-la-lai (Lai-la-la-lai-la-lai)
Lai-la-la-lai-la-lai
Portaalla seisoo hiljainen mies kädet syvällä taskuissaan
Kynnet syvällä kämmenissä, nyrkeissä luun valkeissa
Seitsemän miestä sekavaa raahaa arkkua sateessa
Pimeää liukasta polkua pitkin kohti kuoppaa ammottavaa
Toivonne kaivoon heittää, omassa rasvassanne keittää
Teidän haavanne suolaa, yöllä perheenne huoraa
Teidän totuutenne ja teidän tienne
Kuin sopulit reunan yli vie
OSA 3
Arkussa makaa parkuva mies, kynsii kantta karkeaa
Parkuu kunnes voimat ehtyy, sora kanteen rummuttaa
–
Vain sora ja sade kantta lyö, arkun sisällä on hiljaista
–välike-
Portaalla seisoo se hiljainen mies, hyräili hiljaa itselleen
Piirteli ilmaan outoja merkkejä, kuiskaili hiljaa sateeseen
–
Piirteli pisaroihin merkkejään sitten sukelsi takaisin pimeyteen
Toivonne kaivoon heittää, omassa rasvassanne keittää
Teidän haavanne suolaa, yöllä perheenne huoraa
Kuin sopulit reunan yli vie