Marsin sankarit 1991

NAAPURIN NADJA
Pääsin salaa kurkistamaan kellareihin kosteisiin, pölyisiltä ullakoilta lelut keräsin. Olin kyllästynyt kyyristelyyn, pikkuhiljaa niskat väsyi,
ryhti alkoi rappeutua, näkö hämärtyi…Ontullutaikaturvautua
pariinvoimasanaansinut
järjiltämanaan

Ojanpieltä kuljin sieltä yrtit talteen keräsin, sienen vanha viisaus
jälleen esiin astukoon. Tutkin kirjat siniset ja keltaiset ja
punaisetkin, tiedonjyvät toraisimmat muistiin tallensin…
Näky mieltäylentävä ikkunasta silmään pistää, tuttu hahmo pihamaalla heinää kaluaa. Se kuuta katsoo kellertävää naama umpikuraisena, vaatteen riekaleet saa tuulenpuuska liehumaan…

 

VAINUKOIRAN VALTIT
Olet päässyt mustalle listallemme, me sinua nykyisin vaanimme. Me ninjaakin taitavammat miehet, etanaa nopeammat… 

Me ketun voitamme viekkaudessa, käärmeen notkeudessa. On myöhäistä tavata pyhää kirjaa, myöhäistä karkuun ravata…

Olet merkittymies, me sinut
korjaamme pois.

Me puhelintasi kuuntelemme, salaa kirjeesi avaamme. Lymyilemme vuoteesi alla pimeinä yön tunteina…
Me nuuskimme seuraamme jälkiäsi, rikkeesi muistiin kirjaamme. Me valeasuiset vainukoirat, kostajat kumin katkuiset…

 

LAPASENOMAINEN MIES
Pahoin lapasen näköinen mies, harmaa ja korrekti. Kuivana niin miellyttävä, märkänä mätä lehti…
Pahoin lapasen näköinen mies, tuntee olonsa ontoksi. Minne katosi ystävän käsi, joka sisintä lämmitti?
Pahoin lapasen näköinen mies, silkkihansikkaita keräilee. Käsipäivää kammoksuen, turvaa jokamiehen oikeuteen, ja…

Pelkää että silmä karkaa,
lopun pikaisen aiheuttaa.
Hakee neulaa ja hakee
lankaa, jotta päänsä kuntoon
saa, jos saa…

Pahoin lapasen näköinen mies, sekalaisissa ilmoittelee. Aina kaikilta sormilleen saa, voi lapasparkaa…

 

ONTTO KAIKU
Asentees on omituinen, mielipiteet kieroutuneet, kannanottos kärjistyneet hajoittavat harmonian… 

Hullun kiilto silmissäsi syljet päälle symmetrian, todellisuus hämärtyvä pelkkä varjo entisestään…

Hakeudu hoitoon!

Ontto kaiku kallossasi äänet pahoin vääristelee, mustat aukot muistissasi jatkuvasti laajenee…

Syöksykierre syvenevä pilottimme pelästyttää, valotäplä himmenevä, tutkan ruutuun jälkijää.

 

KERSANTTI PETTERI
Metsän vanhin kuusijätti, laholatva taivaassa. Neulaset jo karanneet on onton miehen oksista. Tuimailme naavanaama nojaa kohti lounasta. Kulttuuria, sivistystä kaupunkia kasvavaa… 

Kiskoo irti juuret maasta, puree puista hammasta. Nyt saa riittää horros, pois pihkat silmäkulmista!

Se tanssii yli parkkitalon,
tallaa kunnanviraston.
Kaataa piipun sellutehtaan,
jälkeen jättää rovion…

Katsoo hetken ympärilleen, rykii pölyt keuhkoista. Harjaa hilseen hartioilta, jatkaa päivätansseja…
Tuimailme naavanaama suuntaa kohti koillista; kulttuuria, sivistystä, kaupunkia kasvavaa..

 

HAMPAATON PAIMEN
Aika sadetanssin, ei pilveäkään taivaalla. Maa on loppuunpalanut, yhtä palorakkulaa. Aika sadetanssin, nyt kutsu sateen jumalaa. Lampaat niityn tulisen, kuulkaa kutsu paimenen.

Tanssisadetanssi, tukka lähtee tuppoina, jalat maahan uppoaa, ruumiin kahleet katoaa, varpaan kynnet irtoaa…

Tuli katras länsiniityn, happosateet euroopan. Puri puhki peltikatot, nieli lehdet koivuista. Outo tauti kaiken kalvaa, sääli ei ees lapsia.
Ihonväri helmenharmaa, hampaat suusta tippuvat.
Aika sadetanssin, on taivas mustan puhuva. Maa on loppuunpalanut, yhtä paloarpea. Sähköistetyt madot maasta nousee tanssiin sateiseen, ylös- alas tikapuita kiitää liekki sininen…

 

SILMÄT, NIELIJÄN APU
Hän vanha tuttu oli tasankojen intiaanien. Tarun mukaan suussa piili kieli kolmihaarainen. Iloisesti hymyillen hän kertoo valheen valkoisen, sormet puhtaat salakavalasti ristien… 

Hän jokaiselle kuoppaa kaivaa, nauraa selän takana. Lupaa olla uskottusi, astu rippituoliin vaan. Hän repii sanat riekaleiksi, salat muokkaa uudestaan. Punoo niistä köyden jonka jatkeeksi sut ripustaa…

Riidankylväjä, pian
mielessäsi epäilyksen siemen
alkaa itää, versoja ei
lannoitteilla tartte ylläpitää…

Hän tuttu on myös tarustoista, Korkkareista jopa. Missä hän vain liikkuukaan, niin pian syttyy sota. Aina kun hän suunsa avaa, sieltä olmi pujahtaa. Niellessänsä silmät sulkee, sammakkoa muistuttaa…

 

JOPPE KARHUNEN
Saan murskatuksi vaikka ratakiskon pätkän metrisen. 

Turhaan sidot silmät, kädet selän taakse kahlitset.
Muserranpa kiskon pätkän alle puolimetrisenkin,
jäljiltäni kivi kiven päälle turhaan haikailee…

Olen hävittäjä-ässä!

Kaadan korttitalot, joita turhaan koitat rakentaa.
Tallaan maahan taimet, joita siinä koitat kasvattaa.
Salaa hiivin, nirhin poikki tärkeimpiä juuriasi,
tuuli-tuuli puita kaada. Hukkakauraa naurattaa…

Ryöstän lasten ilmapallot, pistän puhki neulalla.
Kumipallot paloittelen terävällä puukolla.
Pingis-pallot poltan, vedän nenään palokaasuja.
Unelmoiden vielä suuremmista tulipalloista…

Keitän tulilientä, jonka kärrään uimarannalle.
Uhraan juoman julmanlaisen, kalat nousee kuiville.
Sankoin joukoin kokoontuvat, valkovatsat hohtaen.
Minä ihmisille kaasunaamareita kauppailen…

 

SÄRKYVÄÄ
On tarkkaillut sinua salaa niin kauan, katsellut kaivaten varjoistaan. 

Kun huomannut et rumaa ankanpoikaa, hän lahjoja sinulle postittaa,
salaa…

Ei nimeään kirjoita pakettikorttiin. Signeeraus tukku hiuksia. Pakentin avaat, sen sisältö on nenä ja pari korvia…

Hän haluaa olla se unien mies,
vaan niljaista muotoaan ujostelee.
Paloista koota voit juuri sen,
joka toiveesi täyttää,
jokaisen…

Lähestyy sinua vähitellen, päivittäin palasen postittaen.
Jonakin päivänä toisenne vielä,
silmästä silmään te kohtaatte…

 

AHMATTI JA TASKULASKIN
Jokin minua armotta syö, joka aamu herään heikompana. Eilen jaksoin juosta ylös-alas portaita, tänään pakko käyttää koneapua…
Jokin minua armotta syö, olen alkanut unohdella. Eilen kirjoittelin itselleni muistilappuja, en niitä tänään osaa lukea…
Jokin minua armotta syö, en näytä enää tuoreelta. Eilen olin vielä mehukas hedelmä, tänään ei heru pisaraakaan…

Onnea hautajaisten johdosta
suku kirjoittaa. Onnea
hautajaisten johdosta, suru
laskimet kuumentaa..

Jokin minua armotta syö, jouduin uhriksi eroosion. Juonteet kasvoillani näyttävät railoilta, otsaa kuivatessa käsi niskassa..

 

ANAEROBINEN VATKAIN
Koitti kerran päivä jona käsi päälle suuttui, nyrkit nootin otsaan pui. Ohimoille kokoontuivat, niskapoimut kostui, korvan lehdet kellastui… Kieli suussa kiemurteli, vatsahapot muuttui, emäksiksi yllättäin. Jalat alta karkasivat, sydän piti siestaa, katse kääntyi sisäänpäin…

Raajojenkapina toi
holtittoman vapinan, paikat
elohopeaa. Hapen puute
harmittaa…

Happikato iski pahoin kehon yläosaan, katso ilotulitusta! Virstan verran vaaraan, sitten happitelttaan, sähkökatkos kammottaa…

 

TRALAA…
Hampaat kalisevat, kaapin ovenkahvat näyttävät silmiltä. Raosta näkyvä paidanhelma, muisto lipovasta kielestä. Katto hitaasi laskeva suuri hydraulinen puristin. Nurkassa tutiseva vuodeparka, vasaraa odottava alasin…

Vesisängyllä seilaa laiva, mihin on joutunut peräsin. Kapteeni karkasi kölin ali, nauravat laivarotatkin. Jokin tarttuu takaraivoon, tyyny imeytyy hiuksiin. Hermoradat umpisolmii, resetoi muistipiirini-PIM!

Mikäs tässä tralalaa, antaa
vaan ahistaa. Rummutan
muurahaisenmunaa ja
ahistuksesta voimaa saan…

Pimeän nurkan valtaaja, varpaankynsiä nakertaa. Suu täynnä tuoretta soraa, linnunpesä hattuna. Tietää taitaa tekniikat, teroittaa parsinneuloja. Väsää pieniä savinukkeja, joita hengiltä parsia saa…

 

SAMMAKKOMIEHEN SEIKKAILUT
Evämäiset kädet nousee mutaisesta vedestä. Silmämunat sinertävät kiikaroivat rantaa. Viisi vuosisataa vietin Ahdin valtakunnassa, vaaniskellen jään alla, kalamiesten kauhuna…
Pohjaliete pilaantunut ainoana muonana. Kalat happikatoon kuolleet laimeana seurana. Katsoin faunaa harvenevaa kasvavalla kaunalla. Kiduskannet kirskahdellen ryömin pohjamudasta…

Tervejärkimenneisyyttä,
vaan kaivannetko sitä…

Evämäiset jalat katukivetykseen maiskahtaa. Öinen savusumu minut katseiltanne piilottaa. Viisi vuosisataa viruin limaisessa lammessa, jätepäästöt evoluutiota hieman nopeuttaa…
Kalamiehet kammottavat marssii yli mantereen, vesistöjen saastaisien pohjamutien. Tahma-aalto tainnuttava hautaa alleen kuivan maan, eilen sitä polviin asti ja pinta yhä kohoaa.

 

PARANNAN TAPASI
Ystävä hyvä miksi hermoilet noin, katsoisit joskus peiliin. Suupielet nykii ja nykii, kiskovat mukaan korvasikin. Silmäkulmien elohiiret kiskovat silmäsi vinoiksi. Juustoa kartat ne nälkään tapat? Miksi et
kissaa kokeilisi?

Olen tutkinut alan teoksia, kehittänyt metodini. Imenyt tietoa kaikkialta, pumpannut tyhjiin opettajani. Kuiviin imetyt pukupussit, piilotin vaatekaappiini. Astu sisään ja rentoudu hieman, tulen ja viritän mielesi…

Terve tuloa tehohoitoon, hyvästi murheet arkiset. Kiinnitän sinut tukevaan tuoliin, sytytän lampun valkoisen. Hymyillen luontevaa hymyäni, pyydän suusi aukaise. Pistän silmilleni suojalasit, korville kuulosuojaimet…

Paranet pian, paranet pian.
Tuota pikaa korjaamme vian…

 

TAPPIOLLA
Juopon kirurgin veitsi lipsahtaa jälleen,
apuhoitaja kauhusta kirkaisee.
Hiki kihoaa tohtorin kelmeälle otsalle,
potilas hiljaa käsiin kylmenee…

Piru parka, istujapala

Neitsyt Maria on raskaana jälleen,
tietyt piirit päiviä laskeskelee.
Vatikaanissa paavi paitansa repäisee,
uusi vapahtaja onkin kumman värinen…

Piru parka, istu ja pala
Piru parka

Poikkeavan kansanedustajan ilme on surkea,
roskalehtien etusivuilla.
Kumiunelmat ja piiskattu puheenjohtaja,
verilöyly herrasaunassa.

Piru parka, istu ja pala
Piru parka

 

MATOKUURI
Tuhkavuoren huipulla on pienen pieni torakka, se maisemia tutkiskelee silmä tarkkana. Ei se pelkää pakkasta, ei aurinkoa polttavaa, eikä tuulen tuiverrusta, raatosadetta…
Tuhkavuoren huipulla on pienen pieni torakka, se kitiiniään kiilloittelee, hoitaa hampaitaan. Tuhkavuoren juurella on ovi, se on lukossa. Avain housun taskussa ja housut jalassa,

miehen joka mittareita
katsoo silmin verestävin…
Kuinkas tässä näin kävi?
Suuri herra vuoren alla
luolassansa turvassa, napaan
asti rapaisena, likaisena,
haisevana, elää
kastemadoilla…

Tuhkavuoren huipulla on pienen pieni torakka, luomakunnankruunu tuntosarvet ojossa. Ei se tiedä luolasta, eipä edes ovesta, ei se piittaa avaimista housun taskussa…

 

JIHUU
On minulla mielikuvitusystävä, josta muut ei tiedä… Se asuu korvienikäytävissä, sitä iltaisin salaa syötän!
Sillä on vihreä suomuinen nahka ja se pimeässä loistaa. Se valvoo kun minä nukun ja korvaani kuiskuttaa…

Päästä piru irti itsessäsi,
JIHUU!

Pääni täynnä outoja unia, ne herätessä unohtuvat, Mutta heti kun silmäni suljen, ne mieleeni palaavat.. Jätti päähäni oudon tikittävän kojeen joka toimintoni tahdistaa. Nuku, Syö, Nuku. Korvat täytä kaviaarilla.

 

AAMUPALASINA
Aamuvirkku tiiliskivi alkaa
päivän tarmolla,
ryntää läpi ikkunasta malta
ei ees kolkuttaa…
Sälekaihdin silmillään ja
sirpaleita niskassaan
pelästynyt perheenäiti
pääsee jälleen sairaalaan…
Lemmikeistä ihmisille aina
pelkkää harmia,
aiheuttavat allergiaa,
tartuttavat tauteja.
Kissantuhkaa päivällä on
postiluukku puolillaan
koiraparan kaulakiikku
ovenkahvaa koristaa…

Teurastusta ja synkkää mieltä!

Polttopullo illansuussa
ulko-oveen kolkuttaa,
pullonhenki pontevana
toivomukset toteuttaa…
Palokunta saapuu,
eikä pidä hoppua,
istuu iltaa nuotiolla,
nauraa, paistaa
makkaraa…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.