La Serenada 1999

EL ALBOROTADOR
paska maa ja paska kansa ansainneet ovat toisensa
lauma verijuotikkaita kuppariämmien vendetta
paska maa ja paska kansa ansainneet ovat lapsensa
lauma tuhatjalkaisia ryömii esiin kiven alta

toiset kirjoittaa ja toiset lukevat törkytarinoita toisistaan
kun yhtä pistetään muut ostaa pilettejä tule kierrä veistä selässä

paska maa ja paska kansa ansainneet ovat toisensa
lauma raatokärpäsiä vanhan emännän eväillä
paska maa ja paska kansa ansainneet ovat toisensa terveisiä täältä jostain missä aurinko ei paista

 

SIESTA
on mutaa kuonossa ja mutaa korvissa on mutaa silmäkuopissa ja mutaa jopa niiden takana
ja hieman kutua joka kohta on jo sammakoita

sen rekan kuljettaja ei tainnut huomata eihän mulla ollut hihassani edes heijastinta
kuin suuri luuta se ojaan lakas minut pientareelta

minkä kevät kastelee sen kesä kuivaa
kesän kuivattaman syksy hukuttaa
sitten tulee talvi joka jämät jäätää
talven jäiset luiset sormet kevät
vihdoin katki raksauttaa

kas pinta kohoaa ja minä mukana vikkelästi nuijapäät pujahtavat ulos piilostaan
taas yksin ojassa kellun kohti siltarumpua

 

EL CAMORRISTA
pakasteet säilytän, huoneen lämmössä ostan vain lommoisia säilykkeitä
hyllystä pengon, sen auenneen pussin
ja maitopurkeista, sen vuotavan

laitteista hävitän, käyttöohjeet ja testailen omia kytkentöjä
hiukset ammeessa istuen föönaan
tupakkaa kiskon vain vuoteessa

minä haastan kaikki teidät oikeuteen
säkki päässä torille ja kivi käteen
minä haastan kaikki teidät oikeuteen
jättiomaisuuden rivin väleillä teen

talvisin kyttäilen, suojatiellä keltaisille valoille kiirehtiviä
tavaratalojen liukuportaista
kerään silloin tällöin lisätuloja

 

EL EJECUTOR
päivää olen perkele
tuo hauska herra perkele
olin tässä lähistöllä
kuulin kutsunne

olen kivi saksille
paperi olen kivelle
sakset olen paperille
loppu lorulle

olen routa porsaalle
punainen vaate härälle
olen aika vonkale
katkon siimanne

ja usokit saan virsiänsä takaperin veisaamaan hengetöntä musiikkia ulvovat radiot maan

olen tikku tulelle
kuutio olen liemelle
olen kana lihalle
ja isku silmälle

vasara olen naulalle
umpi olen kujalle
olen tauko tahdille
peijaiset jahdille

 

EL LIBERTINO
omatunto nostaa jälleen rumaa päätään sarvekasta
ilkeästi irvistellen laukoo mantraa turruttavaa

synti ja häpeä, turhaan etsit läpeä jonne voisit ryömiä, itseäsi säälimään
synti ja häpeä, turhaan etsit läpeä jonne voisit ryömiä, itseäsi säälimään

kynnettömin sormin raapii
pintaa kovaa teräksistä aikaan saa vain hieman
epämiellyttävää kutinaa

kärpäslätkän luisen kovan
rustottuneen ojennat ja
rutinoiduin ottein rusennat tuon torakan

 

LA CANALLA
ei tullut palomiestä,
ei edes vapaaehtoista
eri miehet sytyttää ja eri miehet sammuttaa
sammuneiden tähtien mukaan, on helppo suunnistaa
sammuneiden tähtien alla, on hyvä saalistaa

ei tullut lääkäriä,
ei edes eläin sellaista
eri miehet haavat avaa eri miehet ne sulkevat

tään piti olla tarina, jossei ketään kuohita
tään piti olla tarina jossei sähköjä oo tuolissa
tään piti olla tarina, jossa iloisesti juhlitaan
tään piti olla tarina, jossa pahat kalkitaan

ei tullut perheen päätä,
ei tullut perheen häntää
eri miehet kodin rakentaa eri miehet sen rikkovat
sammuneiden tähtien mukaan, on helppo suunnistaa
sammuneiden tähtien alla, on hyvä saalistaa

 

ADIOS
mainoskasa viikkoja vanha pysäyttää jo kynnyksellä
naulakko heti oikealla näyttää jotenkin alastomalta
tyhjääkin, tyhjempää – hiljaista, ja hämärää

adios kusipää, me ei nähdä enää ikinä
lappu ruttuinen pöydällä, en ehtinyt edes selitellä

nukka vihreä leivän peittää matto ruskea tiskialtaassa
sokeritoukka hopean harmaa
tulpanreikään piiloon pujahtaa
tyhjääkin, tyhjempää – hiljaista, ja hämärää

 

EL PUERCO
ei kai näistä tarvikkeista pysyvämpää rakennella
ei kai näillä eväillä pitkään elä kukaan missään
ei kai tällä perinnöllä kelpaa paljon rehvastella
ei kai tällä pärställä missejäkään kosiskella

hätä lukee lakia vain porsaan reikää hakiessaan
pakko ottaa mitä saa ja hieman lisää varastaa

ei kai tästä taikinasta keksintöjä esiin kaiva
ei kai tällä asenteella urotekoja teeskennellä
ei kai tällä nopeudella mitaleille kiirehditä
ei kai näillä pituuksilla ennätyksiin singahdeta

ei kai tällä kielellä pärjää enää kukaan missään
ei kai tällä valuutalla pysty ostaan enää mitään
ei kai tällä perinnöllä kelpaa paljon rehvastella
ei kai tätä vuodatusta jaksa enää pitkään jatkaa

 

SERENADA
historian kuumin kesä seurasi talvea kylmintä
sato pelkkä vitsi julma
varastot pysyivät tyhjinä

serenadin heinäsirkat soittivat jäljelle jääneille
jäljet peitti hiekka kuuma
ne lähtivät me jäimme

siesta tää ei pääty ikinä ei kukaan nukkuvia herätä
siesta tää ei pääty ikinä ei kukaan kynttilöitä sytytä

historian kuivin kesä jälkeen talven myrskyjen
serenadin heinäsirkat
soittivat tyhjille saleille

 

LOS GEMELOS
oletko pakkasella suudellut
tyttöä jolla on hammasraudat
samanaikaisesti itkenyt ja nauranut
kunnes hengitys sulattaa nahkan

oletko kaulakkain kulkiessasi
liukastunut koiran paskaan
yhdessä tähtiä laskenut
vakuutellen, ei syytä huoleen

oletko kylässä käydessäsi
vetänyt kahvisi henkeen
köhinyt sen ulos nenän kautta
sokerin jäädessä sieraimeen

ikimuistoista, iki-ihanaa, pikku jutut tekee e-rotta-mattomia

 

LA ARDILLA
olen muita ylempänä lähempänä pilviä jotka sylkee räntää
katselen kun muurahaiset kipittävät poluillaan kuljettaen romujaan murehtien pikku-pikku riikkisillä aivoillaan pikku-pikku murheitaan
täältä näkee puut ja täältä näkee maan
kokonaan

täältä näen kun, isot kiusaa pieniä ja näen kun pienet kostavat
täältä näen kaiken, olevan kaupan
ja jonkun kaiken ostavan

minä olen puussa, enkä pääse alas
minä olen puussa ja se on osa minua
minä olen puussa enkä pääse alas
minä olen puussa ja se vie mukanaan

äsken tuli mies jonsered mukanaan
viskelin kaarnaa ja viskelin käpyjä
vaan ei se lähde mihinkään…

minä olen puussa, enkä tule alas
minä pysyn puussa…

 

EL MONUMENTO
hän pilveen piilottaa auringon
hän tullessaan tunnelman sähköistää
jalat tukevasti maassa
pää ylhäällä mustissa pilvissä

ei hän pelkää jyrinää
rumaa koiraa räksyttävää
kattopellit kalkattaa
kuin kirkonkellot halvat

hän on se pikkuprinssi, joka salaman pyydystää
hän on se pikkuprinssi, joka salaman kesyttää

ratsastaa salamalla ruostuvalla
se kitisee rasvan puutteesta
ukkosenjohdatin kauppias
jäänne menneiltä vuosilta

 

EL CAZADOR
epäilijät epäilkööt ja tunteilijat tunteilkoot
hermoilijat itseltänsä tukat päästä kiskokoot
jahtikauden avajaiset vuoden kohukohta on
riista kulkee poluillansa mikä kiire sillä on ?

juomapaikat tietystikin otollinen mesta on
kärsivällisesti venaat aina laskuun auringon
jahtikauden avajaiset vuoden kohukohta on
riista kulkee poluillansa mikä kiire sillä on ?

väli lapaluiden aina paras paikka ollut on
sieltä löytyy sydän, keuhkot – pää on kohde mahdoton
jahtikauden avajaiset vuoden kohukohta on
riista kulkee poluillansa mikä kiire sillä on ?

vääräkin näyttää oikealta, metsästyskiväärin piippua pitkin syntisimmänkin takinselkään, kiikaritähtäin piirtää ristin

suojelijat suojelkoot ja tuomarit ne tuomitkoon
kynäilijät kynäilkööt ja kuvailijat kuvatkoon
jahtikauden avajaiset vuoden kohukohta on
riista kulkee poluillansa mikä kiire sillä on ?

 

EL VAGABUNDO
kalastan vesissä jonka kalatkin jo jättää
harhailen metsissä joissei kasva mitään
vierailen taloissa joissei asu enää ketään
yksinäinen kärpäsparka etsii seittiä

himmenneet jo ovat valot tien vierillä
hiljenneet jo hälyäänet eetterissä
lumisateestakin jäivät
raidat mustemmat
en radiosta löydä valkeata kohinaa

pahoin haalistuneet ovat sanat kirjojen
lukematta jäivät kaikki jälkiviisaudet
pysähtyneet kädet
mikki hiiri -kellojen
kohottavat keskisormet hiiltyneet

käteen vetäjän, ei jäänyt päätäkään
päässä tunnelin vain lisää pimeää

 

EL FRIO
mitäs oisit tehnyt
jos heti ensi sanoinaan
ois päällesi hän syytänyt tulvan rivouksia

mitäs oisit tehnyt
jos ensi suukon sijasta
hän huulillesi painanut ois luista ranteen jatketta

mitä oisit tehnyt
jos heti ensi treffeillä
ois vienyt sulta kaiken ja naureskellut mennessään

mitäs oisit tehnyt
jos heti eka iltana
ois tarttunut sua tukasta ja lyönyt naamaa lattiaan

peiton alla asuu halla suussa maistuu sappi karvas
varjoakin hauraampana vajoavan katon alla
peiton alla asuu halla suussa maistuu sappi karvas
roikkuu onnen riekaleissa lattialla kaltevalla

 

EL LOCO
pureskelen palaneita hehkulamppuja
partakoneen teriä ja kellonlaseja
imen pissapojista pesunestettä
koiran jälkeen nuolen jäljet lyhtypylväistä

kolikoita nielen teeskentelen pankkia
tungen postilaatikoihin lainatarjouksia
kylän parhaat ehdot enkä vaadi takuita
pano vielä menee mutta nosto oksettaa

katso peiliin, idiootti. siellä irvistelee,
idiootti

polttelen naruttomia leijoja
sekä omia että vieraita
sattumia seulon kissan astiasta
nimmareitä kerään talteen kevät hangilta

 

EL PRETEXTO
vuoksi eilisen
tai tämänpäiväisen
tai vaikka vuoksi ensiviikkoisen
vuoksi tyhmyyden
vuoksi julmuuden
itsensä tai itsensä kaltaisten

vuoksi hintojen
tai korkokulujen
tai vaikka vuoksi säärikarvojen
vuoksi rumuuden
vuoksi ahneuden
itsensä tai itsensä kaltaisten

sukella syvälle, sukella pohjalle
antaudutaan itsesäälille
nyt käsi kädessä, lähdemme matkalle
suolaisille pu-to-uksille…

me nyyhkytämme
me nyyhkytämme

vuoksi petoksen
tai kissanpentujen
tai vaikka vuoksi edesmenneiden
vuoksi pimeyden
vuoksi kylmyyden
itsensä tai itsensä kaltaisten

 

SORPRESA !
rekvisiitta sm-juhlien herää henkiin kirkuen
verta hikeä ja eritteitä
nahkalautasella tarjoilen

pöytä jykevä liinoineen
kuppeineen ja kippoineen
syöksyy läpi ikkunasta illallispuheesi keskeyttäen

armoa tunne en tunnen menneisyyden
armoa tunne en kun kummittelen

kaveri kalsa kaapistaan astuu ulos toteamaan
sitä saattaa saadakin
mitä erehtyy tilaamaan

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.