APPARATUS
olen tuominnut itseni mukavuuteen
olen opettanut itseni helppouteen
olen virittänyt itseni tehokkuuteen
olen
ja kaapissani luurangot henkareina
puhuu paskaa toisistaan
tyhjät leuat pimeässä louskuttavat
haalistuneita valheitaan
olen kynsinyt itseni huipulle
olen päässyt perille
ei enää kohise veri
hajutonta hikikin
ja kaapissani luurangot henkareina
puhuu paskaa toisistaan
tyhjät leuat pimeässä louskuttavat
haalistuneita valheitaan
kaiken kuulen
kaiken näen
anastan vallan
alistan väen
kaiken kuulen
kaiken näen
omistan vallan
omistan väen
kone
kone (helvetin)
kone
kone (helvetin)
olen tuominnut itseni mukavuuteen
olen opettanut itseni helppouteen
olen virittänyt itseni tehokkuuteen
olen kone
kone
kone
kone (helvetin)
DOPPELGANGER
on meillä eri isät
on meillä eri äiditkin
on meillä eri siskot
on meillä eri veljetkin
on meillä eri kodit
ja niissä eri huoneet
niissä eri pedit
mutta samat möröt niiden alla
se valvoo kun minä nukun
minä valvon kun se nukkuu
meillon samat unet
niistä herää omaan itkuun
minä olen hyvin tumma
se on hyvin kalpea
vaan sopivassa valossa
näytämme aivan samalta
vaikka eri tiet valittiin
ne samaan paikkaan vie
vaikka eri aikaan lähdettiin
samaan aikaan tultiin perille
minä olin puolikuollut
ruhjeilla ja romuna
täynnä räkää, tuhkaa
se vireä ja voimissaan
se luulee että minut kuvittelee
kun herää niin lähden mukaan unenrippeiden
muut luulee että olen keksinyt sen
silkkaa heikkouttani heille valehtelen
se luulee että minut kuvittelee
kun herää niin lähden mukaan unenrippeiden
muut luulee että olen keksinyt sen
silkkaa heikkouttani heille valehtelen
minä uin vastavirtaan
kivikkoista koskea
se odotteli suvannossa
polkien paikallaan
minä olen hyvin tumma
se on hyvin kalpea
vaan sopivassa valossa
näytämme aivan samalta
TÄRÄHTÄNEET JA EPÄSELVÄT
kun aamulla varhain taas viereeni kaadut
bensalle haiset ja tuskalle maistut
kulmakarvasi karrelle palaneet
noella tuhrit tyynysikin
vierellä sätkit ja unissasi puhut
itket ja huudat ja kiroiletkin
äänellä vieraalla armoa anelet
toisella äänellä sitä anna et
verta ja suolia, on joka paikassa
verta ja suolia, sisällä ulkona
myöhemmin löysin sinut nyyhkyttämästä
rystyset vieraassa veressä
mielikuvat epäselvät
tärähtäneet ja värittömät
verta ja suolia, on joka paikassa
verta ja suolia, sisällä ulkona
illalla taas sinun laukkuusi pakkaan
kirveen ja sahan ja nyrkkiraudan
jätesäkin ja sytkäribensan
taskulamppua ei saa unohtaa
verta ja suolia, on joka paikassa
verta ja suolia, ja sen takana
verta ja suolia, on vaatekaapissa
verta ja suolia, vaatteiden taskuissa
verta ja suolia, on pyykkikorissa
verta ja suolia, on koirankopissa
verta ja suolia, on tiskikoneessa
verta ja suolia,
verta ja suolia, on joka paikassa
verta ja suolia, sisällä ulkona
TALVEN KYLMIN PÄIVÄ
on talven kylmin päivä olen kieli kiinni mattotelineessä taas
on talven kylmin päivä olen kieli kiinni mattotelineessä taas
naapurusto pahansuopa verhojensa raosta tuijottaa
toivoo etten siitä irti pääse ennen kevättä karkaamaan
minä teen parhaani etten heidän toivomustaan toteuta
silmät kiinni mietin epätoivoisena lämpimiä ajatuksia
on talven kylmin päivä olen kieli kiinni mattotelineessä taas
on talven kylmin päivä olen kieli kiinni mattotelineessä taas
jostain tulee rakki varovasti lahjettani tutkimaan
olen purra kieleeni kun koira takajalkaansa kohottaa
joka vuosi sama juttu, kiroan elohopeaa
joko teline tai lipputanko kielestäni matkamuiston saa
talven kylmin päivä kieli kiinni mattotelineessä
talven kylmin päivä kieli kiinni mattotelineessä
talven kylmin päivä kieli kiinni mattotelineessä
talven kylmin päivä kieli kiinni mattotelineessä
taas
alkaa lunta pyryttää, häpeäni naapureilta piilottaa
tipuaskel taaksepäin ja uuden lumen lämmin hurme punertaa
joka vuosi sama juttu, kiroan elohopeaa
joko teline tai lipputanko kielestäni matkamuiston saa
talven kylmin päivä kieli kiinni mattotelineessä
talven kylmin päivä kieli kiinni mattotelineessä
talven kylmin päivä kieli kiinni mattotelineessä
talven kylmin päivä kieli kiinni mattotelineessä
taas