{"id":1210,"date":"2015-03-10T07:45:45","date_gmt":"2015-03-10T07:45:45","guid":{"rendered":"http:\/\/www.kumikameli.com\/www\/?page_id=1210"},"modified":"2015-03-12T08:28:19","modified_gmt":"2015-03-12T08:28:19","slug":"nahkasuiden-paluu-1989","status":"publish","type":"page","link":"http:\/\/www.kumikameli.com\/www\/?page_id=1210","title":{"rendered":"Nahkasuiden paluu 1989"},"content":{"rendered":"\n\n\n
\n\n\n\n
VIHONVIIMEINEN LEHMIPOIKA<\/b>
\nOlen preerian lehmipoika vihonviimeinen,
\njoudan t\u00e4st\u00e4 piakkoin jo el\u00e4kkeelle…
\nOlen preerian lehmipoika vihonviimeinen,
\npaikkani luovutan m\u00e4 s\u00e4hk\u00f6paimenelle…<\/p>\n

Vaan l\u00e4nness\u00e4 ennen kaikki oli toisin,
\nvapaana kuin tuuli, halki maiden kuljin.
\nNuotiota polttelin vain er\u00e4maiden reunoilla,
\nkojootit ja ratsu laiha ainoana seurana…<\/p>\n

Intiaanit alistuneet asuu reservaateissa,
\nturisteja viihdytt\u00e4v\u00e4t, tanssivat vain tanssejaan.
\nSadetanssi kello kaksi, sota kello kahdeksan,
\ntotemiinsa veist\u00e4neet on l\u00e4rvin ruotsin kuninkaan…<\/p>\n

Vaan l\u00e4nness\u00e4 ennen kaikki oli toisin,
\nkarja huippuun jalostettu tyhmemp\u00e4\u00e4 on nykyisin.
\nLehmipojan viimeisen on aika vaihtaa maisemaa,
\nratsastella yksin kohti solariumin laskua…<\/p>\n

 <\/p>\n

NAHKASUIDEN PALUU<\/b>
\nEr\u00e4\u00e4n\u00e4 kuutamoiltana,
\nj\u00e4lkeen hetken keskiy\u00f6n.
\nKaatui kivet kirkkomaan,
\nkuka teki ilkity\u00f6n?
\nRevittiin kukat ruukkuinen,
\nheitettiin kirkon eteiseen.
\nKirkon kellot y\u00f6ss\u00e4 kaikui,
\nrikkoi hetken sinisen…<\/p>\n

Homekorvat maasta nousee l\u00e4hes tasatahtia,
\nNahkatukat kuussa loistaa nahkasuita naurattaa…<\/p>\n

S\u00f6iv\u00e4t vanhan kirkkoherran,
\nsuntion hirttiv\u00e4t pylv\u00e4\u00e4seen.
\nRikkoivat kyl\u00e4n kaikki kellot,
\nkuu pys\u00e4htyi taivaalle…<\/p>\n

 <\/p>\n

OLMI VAIN…<\/b>
\nSyviss\u00e4 pimeiss\u00e4 luolissa,
\ntippukivien suojissa…<\/p>\n

Asui silm\u00e4t\u00f6n yst\u00e4v\u00e4mme,
\npieni ja liukas liikkeinen.
\nSamaa s\u00f6i p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4n,<\/p>\n

SIENI\u00c4 SIENI\u00c4 SIENI\u00c4…
\nJoskus juhlap\u00e4iv\u00e4n\u00e4, tuli k\u00e4rp\u00e4st\u00e4…<\/p>\n

H\u00e4n oli pieni olmi vain, sokea.
\nEi aurinkoa, koskaan saanut kokea…
\nVanha olmi koskaan kai, ei n\u00e4hnyt kedon kukkia.<\/p>\n

Vaan pienet olmit silm\u00e4t sai,
\nKirkkaassa p\u00e4iv\u00e4n valossa…<\/p>\n

 <\/p>\n

\u00a0PYH\u00c4N KYTTYR\u00c4N VELJESKUNTA
\n<\/b>On tapahtunut holtiton rakennemuutos,<\/p>\n

jo loppuivat n\u00e4lk\u00e4 ja ainainen puutos
\nPelko ja ep\u00e4toivo pahoja unia
\npakkaset hyyt\u00e4v\u00e4t menneen talven kumia.<\/p>\n

Sarvesta h\u00e4rk\u00e4\u00e4 ja kumista miest\u00e4,
\nit\u00e4maan viisaat on tehtyj\u00e4 piest\u00e4.
\nId\u00e4st\u00e4 kaukaa, jostakin tulivat
\nja jalkojen juuresta lumetkin sulivat…<\/p>\n

Pyh\u00e4n kyttyr\u00e4n veljeskunta, miehet viisaat id\u00e4n maan…
\nPyh\u00e4n kyttyr\u00e4n veljeskunta, mustan kumin ruhtinaat…<\/p>\n

Ovat rotaryt avun tarpeessa ja,
\nvapaamuurarit linnassa.
\nLeijonat kadottaneet hampaansa ja
\nnaukuvat peloissaan…<\/p>\n

 <\/p>\n

MAMMUTTI-LAULU<\/b>
\nSe lienee lajinsa viimeinen, j\u00e4tti tasal\u00e4mp\u00f6inen.
\nOntuen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lt\u00e4 poistuu, Darwinin oppeja noudattaen…<\/p>\n

Sen sy\u00f6ksyhampaat jo kellastuneet, tylsyneet ja halkeilleet…
\nSen karvaiseen kylkeen joku n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ristinollaa pelanneen…<\/p>\n

Ja k\u00e4rs\u00e4ll\u00e4\u00e4n se hiljaa soittaa, laulun alakuloisen…
\nVain itselleen se sit\u00e4 soittaa, Mahleria mukaillen…<\/p>\n

Takajalkaansa laahaten, selk\u00e4 kylm\u00e4ss\u00e4 h\u00f6yryten.
\nHalki j\u00e4isen aron kulkee mammutti purut\u00e4ytteinen…<\/p>\n

 <\/p>\n

VARJOTON KESKONEN <\/b>
\nEi loistanut kuu, eik\u00e4 tuikkinut t\u00e4hti
\nkun katkera keskonen kotoansa l\u00e4hti.
\nEi hyv\u00e4stellyt \u00e4iti\u00e4, ei hyv\u00e4stellyt is\u00e4\u00e4.
\nPime\u00e4ss\u00e4 kotilieden l\u00e4mm\u00f6n h\u00e4n j\u00e4tti!
\nV\u00e4h\u00e4n oli mittaa ja v\u00e4h\u00e4n oli ik\u00e4\u00e4 vaan
\neip\u00e4h\u00e4n haitannut paljoakaan.
\nLaiha oli lompsa, vaan laihempi mies:
\nEi j\u00e4tt\u00e4nyt valossa varjoakaan…<\/p>\n

Varjoton keskonen maantiell\u00e4 kulki,
\nyksin varjoaan etsiskeli.
\nVarjoton keskonen laiha ja heikko,
\nluonnon antimilla eleli.<\/p>\n

Kolmasti matkusti maapallon ymp\u00e4ri, katsasti maita ja kansoja.
\nVuosien kuluttua kotia kun palasi, tekikokokyl\u00e4nv\u00e4est\u00e4vainaita…<\/p>\n

 <\/p>\n

PIENI PUINEN POIKA
\n<\/b>On p\u00e4\u00e4ni sorvattua koivua, vartalo vanhaa kuusta.\u00a0<\/span><\/p>\n

K\u00e4det ja jalat kiinnitetty on siihen nelj\u00e4ll\u00e4 messinkiruuvilla
\nOlen pieni puinen poika, p\u00e4iv\u00e4t pitki\u00e4 puisevia.
\nEn ulos p\u00e4\u00e4se sades\u00e4\u00e4ll\u00e4 muuten turpoan ja halkean…<\/p>\n

Olen pieni puinen poika, voin vain istua ja odottaa, hyv\u00e4\u00e4 haltijatarta joka lihaksi puun muuttaa…
\nGepetto miksi minut t\u00e4llaiseksi teit, harteilla j\u00f6k\u00f6tt\u00e4\u00e4 umpipuup\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Iljett\u00e4v\u00e4 ihmisen irvikuva, pelkk\u00e4 t\u00f6ker\u00f6sti veistetty vaihdokasssss!
\nVaan paloi puinen pinna, p\u00e4\u00e4tin kaiken lopettaa nyt haloksi naamioituneena lymyilen saunanuunissa…<\/p>\n

 <\/p>\n

TEET\u00c4 JA LYKANTROPIAA <\/b>
\nH\u00e4nell\u00e4 on p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n pieni nystyr\u00e4, aivolohkojen v\u00e4liss\u00e4.
\nSe joskus niit\u00e4 kutitaa ja h\u00e4nest\u00e4 tuntuu oudolta.
\nH\u00e4nell\u00e4 on montut ohimoissaan, j\u00e4ljet pihtisynnytyksen.
\nOuto kohouma otsassa, kyttyr\u00e4 t\u00e4ynn\u00e4 j\u00e4rke\u00e4.<\/p>\n

Joskus h\u00e4nt\u00e4 hiukan huimaa, suusta kuuluu murinaa.
\nH\u00e4n n\u00e4kee kaiken kolmena ja kuulee kummia…<\/p>\n

Ja luulee olevansa ihmissusi, iso ja paha, vaarallinen.
\nH\u00e4n luulee olevansa ihmissusi, iso ja paha hirmu vaarallinen!<\/p>\n

Karttele h\u00e4nt\u00e4 kuutamolla pid\u00e4 hopealuoteja mukanasi.
\nEi h\u00e4n itse sinulle pahaa tahdo vaan pieni nystyr\u00e4 aivoissa, joka luulee olevansa ihmissusi, iso ja paha, vaarallinen…<\/p>\n

 <\/p>\n

MIKROBI JA NEULATYYNY-LAULU <\/b>
\nEr\u00e4\u00e4n\u00e4 kauniina elokuun p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 s\u00e4rkyi lasinen purkki.
\nLasinsirujen keskelt\u00e4 maailmaa tappava bakteeri kurkki…
\nHuippuun jalostettu taudintuoja, luonnevikainen vallan.
\nNitisti laitoksen henkil\u00f6kunnan ja my\u00f6hemmin koko kansan…<\/p>\n

Piikki\u00e4 piikki\u00e4 piikki\u00e4 saat, vaan ei rokotteet auta!
\nSilmiss\u00e4 h\u00e4m\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja heikottaa, jo odottaa hauta..<\/p>\n

Sitten se nitisti naapurikansat, P\u00c4IV\u00c4NHYV\u00c4TY\u00d6.
\nIllalla maapallo joukkohauta jo koittaa y\u00f6…<\/p>\n

 <\/p>\n

NISKA LIMASSA <\/b>
\nTunnen olevani niinkuin kilpikonna, tai niinkuin joku etana.
\nJoka suunnatonta omaisuuttansa, raahaa kaikkialle mukanaan…<\/p>\n

Kiskon itse\u00e4ni niinkuin kivireke\u00e4, kiroillen massan hitautta…
\nSe ja painovoima, pit\u00e4\u00e4 huolen siit\u00e4, ettei vauhti huimaa p\u00e4\u00e4t\u00e4 pehme\u00e4\u00e4…<\/p>\n

Kilven alla kyyristelen muilta turvassa, lymyilen katseilta suojassa… H\u00e4pe\u00e4mp\u00e4 hieman ulkomuotoanikin, viihdyn pime\u00e4ss\u00e4 piilossa…<\/p>\n

Tunnen olevani niinkuin joku kuoriainen, tai niinkuin Elsa Turakainen. T\u00e4st\u00e4 toukasta, ei kuunap\u00e4iv\u00e4n\u00e4, kaunista perhosta, tule kehittym\u00e4\u00e4n<\/p>\n

 <\/p>\n

KIVIMETS\u00c4 <\/b>
\nPikkulinnut kivettyneet istuu hiljaa oksillaan, jyrsij\u00e4tkin j\u00e4hmettyneet kivisiss\u00e4 koloissa, yksin kylm\u00e4 it\u00e4tuuli kivisiss\u00e4 oksissa, p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nen v\u00e4\u00e4ristyneen, kivi kiven kolahtaa…<\/p>\n

Metsien humina ei koskaan en\u00e4\u00e4 soi, tuhmat tuulet tullessansa myrkkypilvet toi.
\nMetsien humina ei koskaan en\u00e4\u00e4 soi, vain tuuli kivimetsiss\u00e4mmme vaikeroi,
\noi-oi-oi!<\/p>\n

V\u00e4ri harmaa arvokas on metsiss\u00e4 nyt vallalla, jos l\u00e4hdet sinne kulkemaan, niin ota Geiger mukaan, pikkulinnut oksillaan ei koskaan ala laulamaan, kivisi\u00e4 marjoja on mahdotonta poimia…<\/p>\n

 <\/p>\n

M\u00c4RK\u00c4SILM\u00c4 <\/b>
\nPihalla kaikki kiusasi minua, vesiesteeksi ilkkuen.
\nPolkivat rikki parhaimmat leluni, olinko jotenkin erilainen?
\nTarhassa hoitajat kidutti minua, nimikkopottani piilottaen.
\nMillainen aikuinen mahtaakaan tulla, j\u00e4lkeen lapsuuden t\u00e4llaisen?
\nVaan lupasin olla kiltti poika, n\u00f6yr\u00e4 altis kuuliainen.
\nLupasin olla kiltti poika, tytt\u00f6ihinikin\u00e4katsonuten!!!
\nEn ikin\u00e4 ehtinyt muiden mukaan, my\u00f6h\u00e4styin j\u00e4lki junastakin.
\nMy\u00f6h\u00e4styin h\u00e4ist\u00e4 ja hautajaisista, niin omista kuin, vieraistakin…<\/p>\n

 <\/p>\n

KENGURUMIES <\/b>
\nEn kauaa jaksa pohtia, yht\u00e4 pikku ongelmaa.
\nEn kauaa viitsi katsella, samaa tv-kanavaa.
\nEn istu koskaan aloillani, minuuttia kauempaa.
\nKeskustelussa en pysy pitk\u00e4\u00e4n asiassa,<\/p>\n

olen Kengurumies, Kengurumies, ja hypp\u00e4\u00e4n pois…<\/p>\n

Hankintani suoritan m\u00e4 her\u00e4tteiden pohjalta.
\nVaimonvaihtoviikon pid\u00e4n kerran vuodessa.
\nEn autoakaan korjuuta, vaan vaihdan sen vain uudempaan. Lomakohdejokavuosi Australia<\/p>\n

En t\u00e4ytt\u00e4 aikaa jaksanut ees \u00e4iti paran vatsassa.
\nTulin ennenaikojani, liki keskenmenona.
\nEn t\u00e4ytt\u00e4 aikaa taida jaksaa t\u00e4ll\u00e4 mutapallolla.
\nOmink\u00e4sinonneen olkoon miehen mottona. Olen<\/p>\n

 <\/p>\n

PIKKUSORMEN MITTAINEN PIRU<\/b>
\nEksyin kerran retkill\u00e4ni, paikkaan vallan ihmeelliseen.
\nKeskell\u00e4 pohjanmaan lakeuksia, t\u00f6rm\u00e4sin vuoreen kiviseen
\nyritin tunnin jos toisenkin vaan en p\u00e4\u00e4ssyt yli, en ymp\u00e4ri.
\nP\u00e4\u00e4tin siihen j\u00e4\u00e4d\u00e4 y\u00f6ksi jo aurinko mailleen katosi..<\/p>\n

Kuu ja t\u00e4hdet valtasi taivaan, silm\u00e4ss\u00e4 unihiekan siru.
\nKun \u00e4kki\u00e4 kivien v\u00e4list\u00e4 hypp\u00e4si esiin pikkusormenmittainenpiru. P\u00e4\u00e4ss\u00e4 naurettavat kumiset sarvet, h\u00e4nt\u00e4 kuminauhasta.
\nK\u00e4dess\u00e4 kiilteli pienoinen pistin tehty parsinneulasta…<\/p>\n

Pikkusormenmittainenpiru, oikeastaan vain pirun siru.
\nVain pikkuriikkisen verran paha, ei himoitse toisten sormia…<\/p>\n

Koetin pirua h\u00e4tistell\u00e4 pois, piilottelin k\u00e4si\u00e4 ja sormia.
\nPiru virkkoi ’\u00c4L\u00c4 PELK\u00c4\u00c4 PELKKI\u00c4 HUHUPUHEITA’.
\nNo, aamulla sitten her\u00e4sin varhain, pirua ei mailla, ei Halmeilla,
\nmutta housut oli revitty riekaleiksi ja piru oli vienyt jalat…<\/p>\n

 <\/p>\n

KANNETTAVA REIK\u00c4 <\/b>
\nHieman vino professori, liki nero sellainen.
\nJakoj\u00e4\u00e4nn\u00f6s muihin verrattuna kolminkertainen.<\/p>\n

Sattumalta aivan, teki loisto keksinn\u00f6n, joka heti mullisti niin teorian kuin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nkin…<\/p>\n

Kannettava reik\u00e4, tuskin markkaa suurempi, se mahtuu vaikka taskuun taikka pys\u00e4k\u00f6intimittariin.
\nOn siihen helppo pujahtaa, jos ymp\u00e4rist\u00f6 ahdistaa, voi siihen tuhman lapsen laittaa, jos se liikaa mekastaa,
\nvaan: Kannettavat rei\u00e4t veiv\u00e4t suoraa p\u00e4\u00e4t\u00e4 Peoriaan, jossa viel\u00e4 uskotaan tapinreik\u00e4teoriaan: Viisitoista vuotta istut yksin tammitynnyriss\u00e4, kuudestoista vuosi ly\u00f6d\u00e4\u00e4n tapin reik\u00e4 kiinni!<\/p>\n

Vaan professorin laskelmissa pilkkuvirhe pienen pieni, reik\u00e4 siihen piiloutuneen syvyyksiins\u00e4 nieli.
\nPitk\u00e4 putki siit\u00e4 l\u00e4hti, jonnekin se kuljetti ja rei\u00e4n p\u00e4\u00e4ss\u00e4 piiloutujaa tynnyri jo odotti…<\/p>\n

 <\/p>\n

HAUDANKAIVAJA <\/b>
\nAlla taivaan synk\u00e4n mustan, salamoiden halkoman.
\nSade muuttaa mudaksi mullan, muuttaa j\u00e4lleen maaksi maan.
\nRaataa yksin kuopassansa hullu haudankaivaja..
\nAlla taivaan kristallisen, t\u00e4htien kirjoman.
\nKaivaa l\u00e4pi ikiroudan, murtaa rikki j\u00e4isen maan.
\nRaataa yksin kuopassansa hullu haudankaivaja..<\/p>\n

Kaiva kaiva mink\u00e4 jaksat kohta olet kiinassa…
\nAlla taivaan oranssisen, auringon polttavan.
\nTuntee tuskan tulevan ja itseksens\u00e4 kiroaa.
\nKaatuu kuoppaan kaivamaansa hullu haudankaivaja…<\/p>\n

 <\/p>\n

\u00c4ITI, \u00c4L\u00c4 J\u00c4T\u00c4 <\/b>
\nTaidan taantua lapseksi j\u00e4lleen, silm\u00e4t kiinni ja peitto korville…
\nMakaan potkin huudan vaan, kutsun \u00e4iti\u00e4 lohduttamaan, tule pyyhi kyyneleet…
\nTurpeilta partaisilta poskiltain.
\nParasta taantua lapseksi j\u00e4lleen, maata ja maata laskea alleen…
\nIme\u00e4 sormea, ime\u00e4 rintaa, toisten silmille viskoa ruokaa…
\nLeikki\u00e4 autoilla sek\u00e4 junilla.<\/p>\n

\u00c4iti \u00e4l\u00e4 ikin\u00e4 j\u00e4t\u00e4, yksin komeroon pime\u00e4\u00e4n.
\n\u00c4l\u00e4 en\u00e4\u00e4 yksin j\u00e4t\u00e4, j\u00e4t\u00e4 is\u00e4!<\/p>\n

Tahdon taantua lapseksi j\u00e4lleen, hyv\u00e4sti kiire ja ymp\u00e4rist\u00f6n paineet! Ved\u00e4n ylleni kumisen puvun, unohdan i\u00e4ksi kirotun suvun, \u00e4iti kuivaa kyyneleet… Turpeilta partaisilta poskiltain.<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n<\/td>\n

<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

VIHONVIIMEINEN LEHMIPOIKA Olen preerian lehmipoika vihonviimeinen, joudan t\u00e4st\u00e4 piakkoin jo el\u00e4kkeelle… Olen preerian lehmipoika vihonviimeinen, paikkani luovutan m\u00e4 s\u00e4hk\u00f6paimenelle……<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":1201,"menu_order":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1210","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.kumikameli.com\/www\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1210","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.kumikameli.com\/www\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.kumikameli.com\/www\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.kumikameli.com\/www\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.kumikameli.com\/www\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1210"}],"version-history":[{"count":4,"href":"http:\/\/www.kumikameli.com\/www\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1210\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1379,"href":"http:\/\/www.kumikameli.com\/www\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1210\/revisions\/1379"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.kumikameli.com\/www\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1201"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.kumikameli.com\/www\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1210"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}