{"id":1203,"date":"2015-03-09T13:24:31","date_gmt":"2015-03-09T13:24:31","guid":{"rendered":"http:\/\/www.kumikameli.com\/www\/?page_id=1203"},"modified":"2015-03-12T08:25:10","modified_gmt":"2015-03-12T08:25:10","slug":"kumikameli-1988","status":"publish","type":"page","link":"http:\/\/www.kumikameli.com\/www\/?page_id=1203","title":{"rendered":"Kumikameli 1988"},"content":{"rendered":"\n\n\n
\n\n\n\n
KUMINEN MIES
\n<\/b>Hiljaa hiipii halki y\u00f6n, outo kuminen mies
\nMoneen paikkaan omituiseen, viev\u00e4t kumiset tiet.
\nHenkseleit\u00e4\u00e4n heiluttaa, ep\u00e4tahdissa.
\nViheltelee kulkeissaan, jotain atonaalista…
\nLipoo hiljaa huuliaan, kumisia.
\nGuttaperkka kyp\u00e4r\u00e4, kumip\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n.
\nKumir\u00e4k\u00e4 poskellaan, ja nen\u00e4.
\nVain kumikissa seuranaan, ei muuta: Mist\u00e4 tulee?
\nTied\u00e4 en, takaa muurin kumisen.
\nMit\u00e4 hakee? Tied\u00e4 en, kostoa… kenties!
\nHiljaa hiipi halki y\u00f6n, sairas kuminen mies.
\nMoneen paikkaan omituiseen, veiv\u00e4t kumiset tiet… <\/p>\n

<\/b>SURKURUPULI <\/b>
\nKaukana korven k\u00e4tk\u00f6iss\u00e4, synk\u00e4n mets\u00e4n sy\u00f6vereiss\u00e4 surkurupuli asustaa, matalassa torpassaan…
\nKarttaa houkutukset kaupungin, kiert\u00e4\u00e4 kaukaa kulttuurin ei hanki ruokaa kaupasta vaan sy\u00f6 eksyneit\u00e4 marjastajia…
\nVailla yht\u00e4\u00e4n yst\u00e4v\u00e4\u00e4, surkurupuli aikoo el\u00e4\u00e4 ei juoruja eik\u00e4 valheita tartte korvessa kuunnella…
\n\u00d6isin saattaa tuskissaan, se joskus alkaa laulamaan vaikka inhoaakin ihmist\u00e4, joskus kaipaa yst\u00e4v\u00e4\u00e4…<\/p>\n

Oi-oi, korvessa surullinen laulu soi, Oi-oi, vain surkurupuli n\u00e4in laulaa voi…<\/p>\n

Tiett\u00f6m\u00e4n taipaleen takana, pienell\u00e4 mets\u00e4aukiolla matalassa torpassa valtionmailla surkurupuli asustaa…
\n\u00d6isin saattaa tuskissaan, se joskus alkaa laulamaan vaikka inhoaakin ihmist\u00e4, joskus kaipaa yst\u00e4v\u00e4\u00e4…<\/p>\n

 <\/p>\n

PIENI KIINALAINEN UNILAULU <\/b>
\nPieni kyl\u00e4 unessa taikavuorten juurella aamun valon loisteessa uinuu unta rauhaisaa…
\nVuoret vanhat, arvokkaat vartioivat nukkuvaa lumihuiput korkeat unen turvaavat…
\nNukkukaa nyt sisaret ja nukkukaa nyt veljet.
\nLohik\u00e4\u00e4rmeen sisaret ja lohik\u00e4\u00e4rmeen veljet…
\nKyl\u00e4n silm\u00e4t avautuu, lumous hiljaa haihtuu aamuhetki hiljainen p\u00e4iv\u00e4n kiireeks vaihtuu…
\nKiirehtik\u00e4\u00e4 sisaret ja kiirehtik\u00e4\u00e4 veljet…
\nP\u00e4iv\u00e4 mailleen laskee taas, valo l\u00e4nteen katoaa pieni kyl\u00e4 nukahtaa vain vuoret viisaat valvovat<\/p>\n

 <\/p>\n

<\/b>KUMIKAMELI
\n<\/b>Pieni ja katkera kumikameli hylj\u00e4ttyn\u00e4 er\u00e4maassa itki orpona kaukana kotoaan keskell\u00e4 hiekkaa polttavaa<\/p>\n

Pienen surullisen kumikamelin karavaani yksin hylk\u00e4si, l\u00e4hti matkaan kohti Mekkaa ei tarvittu pient\u00e4 kumikamelia<\/p>\n

\u00c4l\u00e4 tykk\u00e4\u00e4 kyttyr\u00e4\u00e4…<\/p>\n

Pieni ja katkera kumikameli sairastui ja karvat kadotti pieni ja kalju kumikameli karavaania turhaan odotti.<\/p>\n

 <\/p>\n

<\/b>K\u00c4\u00c4RMEENNOSTATUS LAULU<\/b>
\n<\/b>Juoppo vanha fakiiri lojuu piikkivuoteellaan puhaltelee peli\u00e4\u00e4n ohimosuonet pullollaan…
\nSijasta \u00e4\u00e4nen suloisen kuulee kansa t\u00f6r\u00e4yksen kun fakiiri torveaan kiusaamalla koettaa nostaa k\u00e4\u00e4rmett\u00e4\u00e4n…<\/p>\n

Nouse nouse nouse jo, pyynt\u00f6 ei liene kohtuuton.
\nNouse nouse nouse jo, tai teet\u00e4n susta lompakon.<\/p>\n

Korin kansi aukeaa kansan joukko kohahtaa, sijasta kobran hirmuisen nousee kumik\u00e4\u00e4rme karvainen.<\/p>\n

 <\/p>\n

ALUSSA OLI VAIN RYTMI <\/b>
\nEi ollut valoa, ei ollut kansaa pimeydess\u00e4 vaeltavaa
\nEi ollut v\u00e4ke\u00e4, ei ollut valtaa sen n\u00e4lk\u00e4\u00e4 tai sen janoa
\nEi ollut sanoja, ei ollut s\u00e4velt\u00e4 hiljaisuuden halkaisevaa
\nEi ollut maata, ei ollut kuuta kaikkivaltiasta aurinkoa<\/p>\n

Alussa oli vain rytmi…<\/p>\n

Rytmi maan, rytmi meren kahden pakaran hikisen
\nEi ollut syntym\u00e4\u00e4, ei ollut el\u00e4m\u00e4\u00e4 ilman tietty\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisyytt\u00e4<\/p>\n

 <\/p>\n

VELI EESAU <\/b>
\nHeimo vieras kummallinen l\u00f6ytyi sattumalta pimeist\u00e4 luolista metrotunnelin alta v\u00e4ki musta naamaltaan puhui serbokratiaa ei siet\u00e4nyt p\u00e4iv\u00e4n valoa s\u00f6i eksyneit\u00e4 humalaisia
\nOli kulttuurishokki tappava vei puolet koko heimosta pian j\u00e4ljell\u00e4 en\u00e4\u00e4 nelj\u00e4nnes tiedekin vaati veronsa heimo vieras kummallinen pel\u00e4stynyt tusina nyt tuo joukko surkea h\u00e4keiss\u00e4 korkeasaaressa<\/p>\n

Oi veli eesau, musta olet naamaltasi.
\nOi veli eesau, mik\u00e4 lienet heimoltasi.
\nOi veli eesau, musta olet naamaltasi.
\nOi veli eesau, mit\u00e4 liikkuu kallossasi.<\/p>\n

 <\/p>\n

KOLKKOKOLMEMETRINEN<\/b>
\nKolkko musta ratsastaja allaan ratsu kuolaava, painaa kylkiin kannuksia, piiiska maistaa pakaraa
\nYli kuuman preerian ja yli vuorten, kuolleen maan kolkko musta ratsastaja ratsu paran pakottaa
\nSaapuu pieneen kyl\u00e4pahaan suoraan eteen saluunan kaatuu katuun kuolleena ratsuparka miehen alta
\nAstuu sis\u00e4\u00e4n kapakkaan ja tempaa esiin aseensa ampuu kaikki hengilt\u00e4 ja sitten piippuun puhaltaa<\/p>\n

Kostajakolkkokolmemetrinen katoaa y\u00f6h\u00f6n preerian
\nSheriffi ei tavoita koskaan miest\u00e4 kavalaa, mutta ovelaa
\nSieppaa kadulta uuden ratsun sit\u00e4 matkaan hoputtaa, yli vuorten, preerian ja kohti uutta saluunaa…<\/p>\n

 <\/p>\n

Y\u00d6VIERAS <\/b>
\nTuuliko se puun oksan kolautaa huoneesi sein\u00e4\u00e4n mik\u00e4 mahtaakaan olla varjo tuo ikkunas takana Y\u00f6vieras, niljaisena vuoteessas…<\/p>\n

Kuka koettaakaan rautakangella ovesi avata Kuka mahtaakaan olla hahmo tuo huoneesi nurkassa<\/p>\n

Y\u00f6vieras…<\/p>\n

 <\/p>\n

SILM\u00c4KOVANA <\/b>
\nPoltan, revin, potkin, raiskaan kivi\u00e4 ikkunoihin paiskaan
\nihmisten niskaan viskon paskaa
\np\u00f6tkin pakoon menness\u00e4ni nauran
\nIhmiset katsoo kummissaan
\nholtitonta kohkaajaa
\neiv\u00e4t tied\u00e4 minun tuntevan ihmiskunnan suurinta salaisuutta<\/p>\n

Kiire on, hoppu-hoppu huomenna tulee maailmanloppu…<\/p>\n

Istun h\u00e4m\u00e4r\u00e4ss\u00e4 huoneessa kovalla puisella laverilla silm\u00e4kovana kelloa vahtaan lasken viimeisi\u00e4 sekunteja…<\/p>\n

 <\/p>\n

TOTEEMIN JUURELLA <\/b>
\nToteemipaaluun k\u00f6ytettyn\u00e4 vapisee kalpea mies punanahat vihaiset h\u00e4lt\u00e4 kohta nahkan p\u00e4\u00e4st\u00e4 vie.
\nMyynyt oli viski\u00e4 vetist\u00e4 romminassakoita vajaita helmet, lahjat p\u00e4\u00e4llik\u00f6lle eiv\u00e4t olleetkaan aitoja…
\nToteemipaaluun k\u00f6ytettyn\u00e4 anoo armoa kalpea mies sanoo p\u00e4\u00e4ns\u00e4 olevan saastainen ja nahkan heikkolaatuinen vaan aseet olivat ruosteisia ja patruunat homeisia punanahat sotansa h\u00e4visiv\u00e4t kuoli monta urheaa soturia…<\/p>\n

\u00c4l\u00e4 p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 nahkaa p\u00e4\u00e4st\u00e4ni vie muuten katkeaa multa elon tie Kukas sulle kiv\u00e4\u00e4rit ja viinat tuo jos joudun kehnon luo…<\/p>\n

Toteemipaalun juurella lojuu kelme\u00e4 mie vaan kohta kiroukseen avautuu suu mies kompuroi jaloilleen karvattomana ja katkerana y\u00f6h\u00f6n kyl\u00e4st\u00e4 pakenee…<\/p>\n

 <\/p>\n

IS\u00c4N K\u00c4DEST\u00c4 <\/b>
\nHahmo synkk\u00e4 nousee suosta yll\u00e4\u00e4n paita rautainen k\u00e4dess\u00e4ns\u00e4 ruoska julma ruoska kolmihaarainen Astuu esiin usvasta tuonen hanhi harteillaan rautapaita tahriutuu kun hanhi niskaan paskantaa<\/p>\n

Anna piiskaa…<\/p>\n

Joku huutaa tuskissaan joku ihan muuten vaan nahka, nahkan kohdatessaan laulaa kuumaa lauluaan
\nKansa heikko uskossaan julmaa miest\u00e4 kavahtaa mies ei sano sanaakaan hullun lailla nauraa vaan ja antaa piiskaa.<\/p>\n

 <\/p>\n

ARMOTON AAVIKKO <\/b>
\nKuumuus kielen kitalakeen liimaa matkan teko piinaa ratsun uljaat kyttyr\u00e4t ovat kuin tyhj\u00e4t tyr\u00e4t
\nKulkijalla k\u00f6yh\u00e4ll\u00e4 h\u00e4ll\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n matkan p\u00e4\u00e4tepisteess\u00e4 ei edes henke\u00e4\u00e4n
\nVain rannaton aavikko voi olla n\u00e4in armoton sek\u00e4 ratsu, ett\u00e4 ratsastaja on v\u00e4synyt, ja toivoton…<\/p>\n

Alla ratsu voipunut toivostaan luopunut ratsastaja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 on aika koittanut
\nViimeisill\u00e4 voimillaan h\u00e4n ”aseen” esiin kaivaa ratsun ”juoma-astiaan” ”leilins\u00e4” tyhj\u00e4ksi ammentaa<\/p>\n

 <\/p>\n

KAS J\u00c4RJENVALOSAMMUI JUURI
\n<\/b>Juuri ennen sarastusta eksyksiss\u00e4 harhailen ymp\u00e4rill\u00e4in valtakunta jossa hulluus hallitsee
\nSynk\u00e4n linnan k\u00e4yt\u00e4viss\u00e4 kolkoissa vankityrmiss\u00e4 vanki julman hallitsijan j\u00e4rjen valo viimeinen…
\nVartijat valkeissa haarniskoissaan vartioivat vankiaan hiljaa hiljaa himmenev\u00e4\u00e4 hiipuvaa, pian sammuvaa<\/p>\n

On valo n\u00e4hnyt vahvempansa hulluus j\u00e4rjen kukistaa toivon kipin\u00e4 viimeinenkin hiipuu hiljaa katoaa…<\/p>\n

 <\/p>\n

HORJUVA HOLTITON MATKUSTAJA <\/b>
\nHorjuen holtiton matkustaja ja maksetut kantajat viimeisell\u00e4 matkallansa makaa hiljaa vaaan
\nRauhaton oli luonnoltansa paha sisultaan pelasi, s\u00f6i, r\u00e4yh\u00e4si, joi varasti, myi jos voi
\nHalki puistikon hiljentyneen vie tie miehen likaisen rovasti hell\u00e4sti hymyillen suntiolle kuiskuttelee…<\/p>\n

Monttuun syv\u00e4\u00e4n pohjattomaan mies paiskataan arkkuineen oli koittanut aikansa aloilleen asettua…<\/p>\n

Ei kukaan j\u00e4\u00e4nyt suremaan, miest\u00e4 inhottavaa…
\nEi yht\u00e4\u00e4n ainoaa yst\u00e4v\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n, h\u00e4n hankkinut aikanaan…<\/p>\n

 <\/p>\n

HALKI ER\u00c4MAAN <\/b>
\nVuorten takaa siint\u00e4\u00e4 kuollut er\u00e4maa sit\u00e4 kohden beduiini ratsastaa etsii aarretta, josta kuullut on kartan vohkinut on k\u00e4tk\u00f6ist’ ullakon<\/p>\n

Halki er\u00e4maan, beduiini ratsastaa, Halki er\u00e4maan, aarretta h\u00e4n katsastaa<\/p>\n

Er\u00e4maassa aina hirmu kuuma on ja beduiinin jano yll\u00e4tt\u00e4\u00e4 etsii vett\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 pienen jorpakon ja siit\u00e4 vett\u00e4 janoon ammentaa…<\/p>\n

Reitin tiet\u00e4\u00e4, saapuu viimein aarteen luo sen maasta kaivaa yl\u00f6s kohottaa
\nKamelinsa varustaa ja l\u00e4htee pois ilouutista kotiinsa kertomaan…<\/p>\n

 <\/p>\n

P\u00c4IV\u00c4LL\u00c4KAIKELLE NAURETTIIN <\/b>
\nHurja huuto kaikuu y\u00f6ss\u00e4 on pahan voimat j\u00e4lleen ty\u00f6ss\u00e4 jotakuta ly\u00f6d\u00e4\u00e4n hengilt\u00e4 tai sy\u00f6d\u00e4\u00e4n el\u00e4v\u00e4lt\u00e4 juu
\nJonkun taitaa paha peri\u00e4 nielee tylsi\u00e4 partakoneen teri\u00e4 outo hahmo vaeltaa y\u00f6ss\u00e4 rivi p\u00e4\u00e4nahkoja vy\u00f6ss\u00e4\u00e4n
\nHengen miehet rukoilee turhaan moni turvaa itsemurhaan: hyppiv\u00e4t rotkoon, hyppiv\u00e4t koskeen ja pahahenki pist\u00e4\u00e4 ruumiit poskeen<\/p>\n

ABI MALE SPIRITUS…<\/p>\n

Veril\u00f6yly kesti aamuunasti p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 kaikelle naurettiin- kunnes j\u00e4lleen aurinko laski, lis\u00e4\u00e4 p\u00e4it\u00e4 katkottiin<\/p>\n

 <\/p>\n

PAPERIKAPTEENI <\/b>
\nKapteeni kalpea paperilaivan suuren meren armoilla kumartuu kapteeni yli laidan tyynnytt\u00e4\u00e4 vett\u00e4 raivoavaa
\nTarjoaa merelle uhrilahjan osan itse\u00e4\u00e4n ojentaa mutta meri ei osaan tyydy koko miest\u00e4 janoaa
\nPaperikapteeni, painomustemereen hukkui
\nNousee merest\u00e4 vaahtoinen koura purren nurin huitaisee kapteeniin tarttuvat sormet kylm\u00e4t vain lakki merkiksi j\u00e4\u00e4…<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n<\/td>\n

<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

KUMINEN MIES Hiljaa hiipii halki y\u00f6n, outo kuminen mies Moneen paikkaan omituiseen, viev\u00e4t kumiset tiet. Henkseleit\u00e4\u00e4n heiluttaa, ep\u00e4tahdissa. Viheltelee…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":1201,"menu_order":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1203","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.kumikameli.com\/www\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1203","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.kumikameli.com\/www\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.kumikameli.com\/www\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.kumikameli.com\/www\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.kumikameli.com\/www\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1203"}],"version-history":[{"count":8,"href":"http:\/\/www.kumikameli.com\/www\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1203\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1378,"href":"http:\/\/www.kumikameli.com\/www\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1203\/revisions\/1378"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.kumikameli.com\/www\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1201"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.kumikameli.com\/www\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1203"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}